Urheilunurkka



Kukkia triathlon Luopioisten kirkonkylällä Pälkäneellä 18.7.2015

http://liikunta.palkane.fi/fi/kukkia-triathlon/



Lämpimästi voin suositella tätä tapahtumaa jokaiselle triathlonia aloittavalle tai sitä jo kauemmin harrastaneelle. Paikka pystyy ottamaan vastaan pari sataa kilpailijaa ja puitteet tämänmoiselle tapahtumalle ovat loistavat. Ranta oli siisti ja vesi mukavan puhdasta. Pyöräreitillä on reilu kymppi vähäkuoppaista hiekkatietä, jossa oli aika hyvä savipinta, joten maantiekilpurillakin homma sujui ihan kitkattomasta. Maisemat hivelevät silmiä. Juoksuosuus kulkee idyllisessä maalaiskylämaisemassa. Hauhon jokamiestriathlon kuuluu tunnelmaltaan tähän samaan kategoriaan, vaikka onkin Kukkiaa paljon lyhyempi. Fiilis on rennon mukava, puitteet hienot ja järjestelyt toimivat. Luvassa on mukavan letkeä päivä, jos kelit vain sallivat. Matka on U600m/P52km/J13. Oma kisa meni normisykkeellä. Uintitreenien vähyyden vuoksi kisan aloittaminen oli aika varovaista, mutta loppua kohti nousujohteisesti homma tuntui mielekkäältä. Hieno kokemus.

Kukkia triathlonissa on mahdollisuus myös osallistua kevyempään Riatloniin, joka on suunnattu haastavuudeltaan lajiin tutustuville kuntoilijoille.

X

Jaskan Jolkku 25.10.2014

Se oli sitten sellainen setti. Vuonna 2011 ensimmäisen kerran tuli jolkkuiltua tämä reitti läpi. Mieleen jäivät tuskaiset viimeiset kilometrit. Toisella reissulla, vuonna 2014 niitä tuskaisia jäi eteen reilu vitonen. Forssan tielle loppui energiat täysin. Tuollaista ei ole aikaisemmin tapahtunut. Pakko myöntää, edellisellä kerralla tuli juoksuun valmistauduttua, koska oli oikeastaan ensimmäinen vuosi, kun tuli oikeasti juostua pitkiä lenkkejä. Takki auki tällä kertaa ja tuostahan on pakko oppia. En kuunaan ole joutunut hölkillä kävelemään, kun jalat ovat olleet täysin lopussa, vaikka matkaa oli jäljellä aika reippaasti. Alku oli normaalin tuntuista ja kaiken lisäksi vauhtia jarruttelevaa. . Vauhti oli alkuksi vuoden 2011 tasolla, valmistautumisen piikkiin kai sen voi laittaa. Karu lauantai. Ensi syksynä on pakko lähteä hakemaan parannusta niin asenteeseen kuin valmistautumiseenkin.


X


FINNTRIATHLON JOROINEN 2012


Lauantaina 14.7.2012 klo 9.15 koittaa hetki, jota tässä odotellaan pelonsekaisin tuntein. Vuoden 2011 HCM selvittäneenä uskalsin ottaa seuraavan askeleen. Matka on pitkä vaikka triathlonin lajit aika tuttuja ovatkin ja niitä on tässä talven mittaan harjoiteltu. Tässä tarinaa kohti tuota tavoitetta.

Viimehetken tunnelmia kisaviikolta:

Maanantai 9.7.

Kisaviikko alkoi tänään ma 9.7. eli antikarppingia hiilareiden muodossa. Torstaina lähdetään hivuttautumaan kohti Joroista, välietappina Savuranta. Sieltä viimeiset eväät matkaan. Viimeistely, jos sitä nyt sillä voi kutsua, on mennyt ihan ok. Pyöräilyt on nyt pyöräilty ja muutama kevyt juoksulenkki ja ehkä muutama veto vedessä pulikoiden olisi hyvä pyristellä pois. Muutoin ollaan ja hengaillaan ja sitä vaikeinta eli venyttelyä tulisi harrastella.


Lapsuuden tuttu Huhtiniemen Pasi sivakoi täyden Ironman Nice kisan täsä tovi sitten. Muutamaa vinkkiä kyselin...totesi puolikkaan olevan helpompi tapaus kuin maratonin juokseminen. Siis takki auki kohti keskisuomea. Ei hitsissä taida mennä puolivaloilla helposti rullaten. Uskoako tuota. No jos teräsmies sen sanoo, kait siinä jotain perää on.

Harjoittelusta:

Aikaa on kulunut jo melkoinen pätkä. Nyt eletään jo aikaa kuukausi ennen H-hetkeä. Juoksu-, uinti- ja pyörätreeniä on takana ihan kohtuullisesti. Sen mitä normi arki on muuton ja muun elämän lisäksi antanut myöten. Fiilikset on ihan hyvät, väsy on muutaman kerran ehtinyt iskeä. Levon merkityksen tai sen puuttumisen huomaa suht äkkiä.

Muuttolaatikot ja yleisesti koko touhu roudaamisineen ajaa kuntosalin virkaa kepeästi. Muuten lenkit ovat olleet suht pitkiä ja muutama tuplatreenikin on ehditty vetää. Viime viikot on menty lyhyemmällä setillä, ehkä hieman ripeämpää tahtia. Pitkässä ja hitaassa tahtoo tuo jumitus iskeä jos ei välillä "herkistele".

Hankintojakin on tehty, jotta olisi vähän mukavampi tuo matka selvittää. Vanha Rossin pyörä vaihtui Nishikin Criteriumiin ja Orcan märkäpukukin tuli hommattua. Ei pitäisi eteneminen olla kuin äijästä kiinni. Vaikein osuus taitaa olla tuo 90km pyöräily. Siinä lajissa ehkä olisi eniten petrattavaa. Mutta eipä sen väliä. Tavoitteena on saada päälle Finntriathlonin Finisher paita, muulla ei väliä...

Ai niin, Varkauteen mennään poikaporukalla. Arttu osallistuu Joroisilla perjantaina lasten triathloniin.

Tässä normitreenin aikoja mihin rahkeet tällä hetkellä riittävät:
* pyöräily n. 26 km/h (maasto vaihtelevaa, korkeuseroa 50-100 metriin)
* juoksu kulkee tasavahvasti 5,2 min/km
* uintia on takana vain hallissa, siellä n. 2000m/h. Avovedessä puku päällä on vielä testaamatta. Tähän päivitys, mökillä pariinkiin kertaan testailtu makkarankuorta. Jollain tavoin sen pukemisesta ja riisumisesta jo selviytyy. Uiminen on vähän erialaista, kun puku kelluttaa, toisaalta käsien liikuttelu on aavistuksen kankeampaa eteenviennissä, takaisinpäin tuleekin sitä jeesiä. Jokatapauksessa uiminen on helpompaa eikä tule kylmä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti